|
|
RALLIESCORTIN RUNKO
Escortin kori oli alunperin kai suunniteltu jonkinmoiseen 1/8 touring-autoon soveltuvaksi. Minua kuitenkin kiinnosti ennen kaikkea
ajaa rallia - niin kuin Escortilla oli täällä päin maailmaa tapana tehdä. Auton korin leveys takalokasuojien kohdalta oli 260 mm ja akseliväli 300 mm, joten mikään
Tamiyan TT01-tyyppinen alusta ei tullut kysymykseen. Ei siis auttanut muu kuin soveltaa.
Päädyin ostamaan huutonetistä käytetyn Team Losin XXX-krossarin, joka ehti viihdyttää minua sellaisenaan pari kesää, ennen kuin
sain askarreltua Escortin korin valmiiksi. Krossarin etuna oli myös se, että krossarina se ei ihan pienistä hätkähdä ja toimii rankemmassa
maastossa kuin perinteiset 1/10 kokoluokan ralliautojen (esim. Tamiya TT-01) alustat.
Mahtaneeko joku tunnistaa myymänsä Losin?
Losi vaati muutamia muutostöitä, ennen kuin se kelpasi Escortin koriin. Akseliväliä oli pidennettävä kolmella sentillä ja renkaat oli
vaihdettava pienempiin ja paremmin tyyliin sopivaksi.
Tästä lähdettiin liikkeelle.
Runko katkaistu.
Rungon pituuden hienosäätöä apupalikoiden avulla.
Alumiiniset korinjatkeet kiinnitettynä.
Uusi lattia. Kori kiinnittyy runkoon kyljessä näkyvällä velcro-tarranauhalla.
Lokasuojat on tehty 1 mm styreenistä. Lokareiden reunoissa on
tarrakiinnitteistä ikkunatiivistenauhaa.
RALLIKOKEMUKSIA
Ilo oli tietysti suurin, kun lopulta pääsin tekemään koeajoja. Tämä tapahtui noin puoli kahden aikaan eräänä kesäkuisenä yönä, mutta
mikäs sen hienompaa kuin nähdä Escortin valotkin heti tositoimissa.
Kaikkien takavetokrossareiden tapaan tämä on hyvin takapainoinen johtuen tietysti taka-akselin takapuolelle sijoitetusta moottorista.
En tiedä mikä on kyseisen ratkaisun funktio, mutta ainakin se tekee autoista hankalia ajettavia. Jos perä liiraa millinkään liikaa,
pyörähtää auto ympäri. Käytös on siis hyvin erilaista kuin oikeassa takavetoisessa autossa - Porschea ehkä lukuunottamatta. Ehkä
olisi sittenkin pitänyt hankkia auton rungoksi joku nelivetoinen, josta sitten olisi vain kytkenyt etuvedon pois. Samalla olisi jäänyt
takaportti nelivetoajeluun. No, on myöhäistä rypistää, kun kakka on jo housussa -on meilläpäin tapana sanoa. Ja jos tarkkoja ollaan, niin
eihän tuollaisen RC-auton sähäkkä toiminta muutenkaan muistuta oikeaa autoa.
No, täytyy soveltaa. Koska moottorin paikkaa on vaikea siirtää, on auton painopistettä muutettava toisella tavalla. Ratkaisu oli
tietenkin lisätä auton keulan painoa. Lastasin keulalle lähes kilon verran isoja pultteja ja muttereita, ja voilà, autosta tuli aivan
mahdottoman hauska ajettava! Siitä tuli tietysti valtavan painava, mutta samalla sen käytös muuttui hyvin paljon oikean auton kaltaiseksi.
Se kiihtyy hitaasti, mutta driftaa aivan mahdottoman kauniisti, aivan kuin vanhat kunnon BDA-Escortit 70-luvun rallipoluilla. Pienellä
harjoittelulla auton saa kulkemaan pitkää ja laakeaa kylkimyyryä, lähes kuin nelivetoisilla driftaus-RC-autoila. Auton ainoa tarkoitus on
viihdyttää, ja siihen tarkoitukseen painava auto soveltuu paremmin kuin kevyt ja sähäkkä joka valon nopeudella säntäilee pitkin pihoja!
|
|